Suomalaisilla kotitalouksilla oli
Suomen Pankin tilastojen mukaan lokakuussa 2010 yhteensä 76 miljardia euroa asuntolainaa, joiden keskikorko on tällä hetkellä 2,01 %. Jos kaikki nuo lainat olisivat valtion ja/tai kuntien omistamissa pankeissa, niin yhteiskunta saisi vuodessa tuloja siis 1,52 miljardia euroa. Tällä hetkellä koko 1.52 miljardia euroa menee yksityisten pankkien voittojen lisäksi pankkien kulujen kattamiseen ja vain pieni osa ajautuu verotuksen muodossa valtion kassaan. Miksi helvetissä poliitikot ovat koskaan suostuneet, että homma toimii näin - vaalirahoitus ja korruptio?
Rahaahan ei kukaan omista, vaan se on vaihdon väline ja arvon säilyttäjä. Raha on matematiikkaa, uskoa, toivoa ja luottamusta. Rahana voi toimia yhtä hyvin säilykepurkit, televisiot tai vaikkapa asunnot, mutta setelit, paperit ja virtuaaliraha ovat toki kätevämpi tapa tehdä vaihtokauppoja. Suurin osa ihmisistä ei tiedä mitä raha on, koska heille ei sitä koulussa opeteta, vaan heille opetetaan vain luottamaan järjestelmään ja olemaan kysymättä vääriä kysymyksiä - miksiköhän?
Ei nyt kuitenkaan takerruta kieroutuneeseen koulujärjestelmään, vaan pohditaan talousdemokraattisesta näkökulmasta mitä tapahtuisi, jos valtio ottaisi haltuunsa yksityisille pankeille annetun oikeuden
luoda tyhjästä rahaa/lainaa tiettyä rahamäärää vasten (esim 20%) hyväksikäyttämällä nykyisinkin käytössä olevaa fraktionaalista kassareservijärjestelmää.
Asuntomarkkinat valtion ja/tai kuntien kokonaan omistamien pankkien haltuun
Jos valtio ja/tai kunnat ottaisi asuntolainamarkkinat haltuunsa, niin yksityisiä pankkeja ei tarvittaisi ainakaan asuntolainamarkkinoiden rahoittamiseksi - ne voisisvat keskittyä yrityslainoihin. Valtion ja/tai kuntien pankeissa asuntolainan myöntämistä ja seurantaa varten tarvittaisiin vain valtion akkreditoimia kirjanpitäjiä, valtion ja kuntien ylläpitämä nettipankki ja automaattinen kirjanpitäjä-ohjelmisto.
Kirjanpitäjiä tarvittaisiin siis vain lainan haku- sekä ongelma-/virhetilanteita varten ja kirjanpitäjät viime kädessä valvoisivat lainan myöntämiseen ja takaisinmaksuun liittyviä muodollisuuksia kuten maksukyvyn toteamisen, asunnon panttikirjojen säilyttämistä jne. Tällaisia ihmisiähän on nykyisin yksityisten pankkien palkkalistoilla yllin kyllin. Heitä voisi palkata valtion palvelukseen tai pitää kustannuksia kurissa kilpailutuksen avulla.
Pankkilainan takaisinmaksun voisi hoitaa automaattisesti siten, että verottaja verottaisi velallisen kuukausipalkasta tai muista tuloista suoraan asuntolainan kuukausierän verran ja vain ongelmatapauksissa tarvitsisi nähdä valtion byrokraattia uudelleen kun juteltaisiin, että mikä ongelma lainan takaisinmaksussa on ja pyrittäisiin löytämään sekä valtion että kansalaisen kannalta paras mahdollinen ratkaisu. Korot saisi vähentää verotuksessa kuten nytkin. Nykyisen tietoyhteiskunnan aikana kaikki tämä olisi mahdollista - poliitikkojen halu vain puuttuu, koska kansalaiset eivät "lahjoita" rahaa poliitikoille samalla tavalla kuin pankkiirit ja muut suharit.
Riskien hallinta toteutettaisiin siten, että vaadittaisiin riittävän korkea käsirahavaatimus asunnon hankintahinnasta (esim 20%), jolloin jos kävisi niin, että asunto kaatuisi valtion/kunnan syliin, niin tappioita ei tulisi veronmaksajien maksettavaksi paljoakaan. Riskien pienentäminen on kiinni juuri käsirahan suuruudesta ja tietenkin maksukyvystä ja muista takaajista. Korkotuotot toimisivat myös puskurina sille, että veronmaksajat eivät joutuisi maksumiehiksi ja -naisiksi maksukyvyttömyydestä johtuvien pakkolunastusten -myyntien takia.
Ovathan veronmaksajat nykyjärjestelmässäkin velkaa valtiolle, joka ottaa lainaa yksityisessä omistuksessa olevista rahalaitoksista veronmaksajien nimissä ilman validia sopimusta jokaisen yksittäisen veronmaksajan kanssa, joten mitään ongelmaa ei ole siinä, että asuntovelalliset olisivat velkaa valtiolle eikä rahaa tarvitsisi lainata pankeilta lainkaan. Nykyisessä järjestelmässä valtiovallan yksityisistä pankeista ottaman lainan takaisinmaksu hoidetaan veronmaksajaorjien selkänahasta. Jos valtio, kunnat ja kansalaiset olisivat yksityisten pankkien sijaan velkaa valtion tai kuntien pankeille, niin koko yhteiskunta voittaisi siinä, että korot päätyisivät yhteiskunnan käyttöön sen sijaan, että ne päätyisivät pankkien omistajien luksuselämän kustantamiseen. Yksityisten pankkien omistajat ovat toki tällaisesta ehdotuksesta kauhuissaan ja syytävät varmasti koko ajan rahaa poliitikkojen taskuun, jotta näin ei koskaan pääsisi käymään.
Valtion politiikka ohjaisi suoraan sitä, että millaisella riskillä veronmaksajat osallistuisivat asuntolainojen takaamiseen - varattomille ei tule siis antaa mahdollisuutta oman asunnon ostamiseen velkarahalla aivan samoin kuin varattomille ei tulisi saada myöntää pikavippejäkään. On valtion tehtävä pitää huolta köyhistä ja varattomista ja heidän velkaantumistaan ei tule edesauttaa, vaan köyhille ja maksukyvyttömille ei tule myöntää lainaa.
Esimerkki - 200 000€ asunto, 20 000€ käsiraha, 180 000€ laina:
Säästäisit ennen asunnon ostoa 20 000€ palkkatuloistasi, ottaisit ennakkoperintöä vanhemmilta tai tienaisit rahat esimerkiksi laittomasti. Tämän jälkeen kävisit sopimassa kiinteistövälittäjän kanssa 200 000€ asuntokaupat ja kävelisit valtion lainakonttoriin, joka toimisi esim Kelan yhteydessä samassa rakennuksessa kustannustehokkaasti säästäen sinun verorahojasi. Ei kalliita ja turhia pankkirakennuksia marmorilattioineen.
Siellä valtion lainakonttorissa sitten yhdessä valtion virallisen kirjanpitäjän kanssa tehtäisiin sama prosessi kuin nykyisin pankissa eli katsottaisiin, että tulot riittää kattamaan lainakulut, luotaisiin se puuttuva 180 000€ tyhjästä tuota 20 000€ vastaan ja asunnon panttikirjat jäisivät valtion konttoriin pantiksi. Niin juuri - nappia painamalla vain luotaisiin tyhjästä 180 000€ kuten nykyisin tehdään pankissa, jos kävelet sinne 20 000€ kanssa ja pyydät asuntolainaa.
Laina-aika 30 vuotta, 180 000€ toisi kuukausieräksi 715,91 euroa koron ollessa 2,6 %.
Koko laina maksaisi 715,91 euroa x 30 x 12 = 257 727,60 euroa.
Koron osuus olisi 257 727,60 euroa - 180 000€ = 77 272.60€.
Tämä korko maksettaisiin pankin sijaan valtiolle tai kunnalle - valtio tai kunta siis tienaisi 77 272,60€ miinus kirjanpitäjän ja järjestelmän aiheuttamat kulut kyseisetä lainatapahtumista. Saisit vähentää korkokulut verotuksessa - kaikki muut siis voittaisivat tässä mallissa paitsi pankkiiri ja pankin muut loisijat. Pankin omistajat ja työntekijät jäisivät nuolemaan näppejään ja nälissään varmaan etsisivät jotain sellaista työtä, jolle on kysyntää markkinoilla.
Miksi valtion kannattaa lainata rahaa kansalaisilleen ja ottaa lainaa omasta pankista yksityisten pankkien sijaan?
Jos asiat tehtäisiin veronmaksajien kannalta järkevästi, niin valtion ja kuntien ei tarvitsisi ottaa velkaa lainkaan yksityisomistuksessa olevista pankeista, vaan ne voisivat hoitaa rahoituksensa omistamalla oman pankin (esim Suomen Pankki) tai omia pankkeja. Näin tehtäisiin, jos poliitikot eivät olisi korruptoituneita ja jos kansa olisi kiinnostunut politiikasta, taloudesta ja muusta sellaisesta päivittäisen elämisen kannalta olennaisista asioista. Valtion hallinnoima koululaitos kuitenkin opettaa lapsille lähinnä seuraamaan opettajan asettamia sääntöjä, pänttäämään asioita ulkoa ja kritiikittä uskomaan kaiken sen, minkä opettaja suustaan ulos päästää. Matematiikan tunneilla talousasioiden sijaan opetellaan jotain muuta, kuten
tapaus Jutta Urpilainen todistaa.
Hyödyt:
+Yhteiskunta olisi vapaa yksityisten pankkien velkaorjuudesta. Veronmaksajat olisivat velkaorjia yksityisten pankkien sijaan valtiolle eli siis itselleen - yhteiskunta koostuu ihmisistä.
+Erittäin suuri lisärahoitusmahdollisuus valtiolle ja kunnille - nykymallissa valtion yksityisiltä pankeilta lainaama rahan korkotuotot päätyvät yksityisille ihmisille heidän ökyelämänsä rahoittamiseen. Näiden pankin omistajien ja muiden keinottelijoiden ainoa argumentti ökyelämän kustantamiseksi on pankin omistaminen tai pankissa työskentely. Yhteiskunta voi kuitenkin muuttaa sääntöjä ja laittaa nämäkin ihmiset tekemään jotain oikeasti tuottavaa työtä tai sitten elämään työttömänä valintansa mukaan.
+Pankit eivät tuota mitään hyödyllistä yhteiskunnan kannalta, vaan ainoastaan kuluttavat hyödyllisiä resursseja, joten jos pankeissa työskentelevistä ihmisistä saataisiin suuri osa työttömyyden kautta tuottavaan tai edes välttämättömään hallintotyöhön, niin säästöt ja mahdolliset tuotot olisivat yhteiskunnalle erittäin mittavat. Suurimmat hyödyt tulisi kuitenkin siitä, että pankkien tuotot tilitettäisiin pankkien omistajien sijaan valtiolle.
Riskit:
-Valtio eli poliitikot ja virkamiehet ovat keskimäärin epäpäteviä hoitamaan maan taloutta, koska kunnon keppi ja porkkanat puuttuvat. Tätä varten tarvittaisiin toimivat vallan vahtikoira ja palkkiojärjestelmä. Suora demokratia edustuksellisen demokratian vallan vahtikoiraksi - toimii loistavasti Sveitsissä. Olen jo aikaisemmin ehdottanut, että valtion ja kuntien päättäjien henkilökohtainen omaisuus tai edes osa omaisuudesta tulisi olla panttina niin kauan kunnes heidän aiheuttamansa valtion velka on maksettu. Siinä keppi. Porkkana voisi olla toiseen suuntaan eli maksettaisiin bonuksia pitkän tähtäimen (esim 10 vuoden) valtion tai kunnan taloudellisesta tuloksesta.
Yksityisiin pankkeihin ei voi eikä kannata luottaa kuten finanssikriisi osoittaa. Pankin omistajat ovat ahneita ja suurin osa heistä varmaan tulee palamaan helvetin tulessa kuoltuaan olettaen, että helvetti on olemassa.
Floridalainen ei-poliitikko kuvernööripyrkyri ajaa ko. osavaltion omistaman pankin mallia:
