Pankkijärjestelmän uudelleensuunnittelu - Ponzi-järjestelmästä talousdemokratian kautta vastuulliseen rahajärjestelmään.

Rahajärjestelmä ei tuota mitään elämisen kannalta tarvittavaa tuotetta tai palvelua - sen ei pitäisi olla yksityisessä omistuksessa.

Raha on modernin yhteiskunnan kaupankäynnin välttämätön työkalu, mutta tämän työkalun ovat varastaneet omikseen ahneet yksityisten pankkien omistajat korruptoituneiden tai tyhmien poliitikkojen suojelemina. Tätä työkalua sitten myydään (lainataan) markkinoilla ja vastineeksi vaaditaan enemmän rahaa eli korkoa, vaikka rahaa luodaan tyhjästä. Korko tarkoittaa sitä, että rahan lainaaja joutuu tekemään enemmän työtä kuin oikeasti olisi tarve, jotta hän pystyy maksamaan koron osuuden pankille. Sama kuin hyväksyisi sen, että iholla oleva verta imevä iilimato on tarpeellinen otus.Näin ei pidä, eikä tarvitse olla.

Pekka Lampelto vaatii mediaa valistamaan kansaa talousdemokratiasta nykyisen ponzi-huijauksen vaihtoehdoksi rahapolitiikalle. Uusi Suomi on jo uutisoinut asiasta, mutta nykyisen pankkijärjestelmän ongelmista ja itseasiassa sen tarpeellisuudesta tulisi keskustella enemmän. Jokaisen kansalaisen tulisi ymmärtää mitä raha on ja miten sitä syntyy.

Poliitikot eivät ymmärrä ongelmaa tai ovat rahan ja vallan takia korruptoituneita:

MEPit ovat ilmeisesti sitä mieltä, että valvonnan kiristys sammuttaa tulipalon. Sama kuin sammuttaisi loputonta öljypaloa vedellä. Mitään ei ole tietenkään opittu siitä, että pankit ovat aina oppineet kiertämään kaikenlaiset pykälät, jolloin kuplia syntyy ja räjähtätelee. Siivouksen maksavat oikeasti tuottavaa työtä tekevät ihmiset eli veronmaksajat, koska poliitikot aina päättävät auttaa vaalirahoittajiaan, joita pankkialalta löytyy tarpeeksi. Oikeasti pankkien pitäisi antaa mennä nurin, mutta korruptio rehottaa vallankahvassa roikkujien keskuudessa.

Talousdemokratia?

Talousdemokratia voisi hyvinkin olla ratkaisu pankkien ahneusongelmaan. Talousdemokratiassa yhteiskunta omistaa oikeuden säädellä rahan määrää. Pankkien omistajia ei tarvita ja heidän ökyelämä jää kustantamatta. Menköön oikeisiin töihin.

Ongelmaksi muodostuu palkkiojärjestelmä - kaikki tietävät, että kaikki kansanedustajat eivät osaa laskea edes yksinkertaisia perusmatematiikan laskutoimituksia. Valtio ei siis voi ottaa pankkisektoria haltuunsa, joten sen on edelleen pysyttävä yksittäisten ihmisten vastuulla.

Miten pankkien työntekijöille eli lainapäätöksiä tekeville ihmisille kuuluva vastuu saadaan käytännössä toteutumaan?

Tarvitaan sellaiset porkkana ja keppi, että pankissa työtä tekevät ihmiset joutuvat itse ottamaan vastuun tekemistään päätöksistä. Tätä varten tarvitaan bonusjärjestelmä, joka palkitsee ja rankaisee pankin yksittäisiä työntekijöitä pitkän aikavälin (10-20 vuotta) tuloksen perusteella ja tietenkin koko pankin porukkaa kollektiivisesti. Hyvistä päätöksistä kerääntyy positiivista bonusta ja huonoista negatiivista. Negatiivisen bonuksen pitäisi syödä myös peruspalkkaa aina sinne selviytymisrajalle asti.